Historiaa

Juuret ulottuvat 1888-luvulle

Tivolitoiminnan aloitti Suomessa v. 1888 J.A.W. Gröönroos (1918 Sariola). Hänen ensimmäisessä tivolissaan oli ampumarata, nuolen- ja renkaanheittokuja, onnenpyörä sekä teltta, jossa esiintyivät siihen aikaan suositut voimamiehet ja voimistelijat. Kun 1800-luvun lopussa Suomeen tekivät tuloaan elokuvat, Grönroos hankki tiettävästi ensimmäisenä Suomessa elokuvakoneen ja aloitti elävien kuvien esitykset eri puolilla maata pääasiassa markkinoilla.   
 
ampumarata
Ampumarata menneinä vuosina

Grönroos siirsi aikanaan huviliikkeensä pojalleen, J.A.F. Grönroosille (1886-1967), joka muutti nimensä v. 1918 Sariolaksi. J.A.F. Sariola laajensi elokuvatoimintaa perustamalla maahan myös kiinteitä elokuvateattereita, joista hän kuitenkin joutui luopumaan joskus 1920-luvulla.  


Huvivero lannisti Sirkus Sariolan

Laman aikoina 1930-luvulla 'Jaffu' Sariolalla oli jo useita tivoliosastoja kiertämässä maata, esimerkiksi v. 1937 suuria Sariolan tivoleja oli neljä. Sotavuosina tivolitoimintaa jatkettiin rintamalinjojen tuntumassa, Karhumäellä. Karhumäen Tivoli toimi v. 1942-44. Sotien jälkeen Sariola laajensi tivolitoimintaansa sirkuksen suuntaan. Vuonna 1949 ensimmäisenä näytöksensä antanut Sirkus Sariola joutui kuitenkin konkurssiin v. 1953. Sirkustoiminta ei tuolloin ollut kannattava johtuen hurjasta huviverosta (40%).  
Sirkus Sariola
Sirkus Sariola elefantteineen

Tivolit jatkoivat toimintaansa


J.A.F. Sariolan tivoli jatkoi toimintaansa kolmena suurena kiertävänä tivoliosastona, joiden johdossa olivat 'Jaffun' pojat, Toivo, Unto ja Matti. Toivo Sariola joutui luopumaan tivolistaan terveydellisistä syistä 60-luvun lopulla. Jäljelle jäi kaksi Sariolan suvun tivolia, jotka jatkavat toimintaansa edelleen.

Tivolissa on aina hauskaa!
Perinteiset karusellit ovat edelleen voimissaan modernien ajolaitteiden keskellä.